Opas Tekoäly yrityksen hallinnassa
Varjotekoäly ja miten sen saa hallintaan
Työntekijäsi käyttävät jo tekoälyä työssään, ja keino saada se yrityksen hallintaan ei ole kielto vaan yrityksen oma tekoäly, jota he käyttävät mieluummin.
- Julkaistu
- Päivitetty
- Lukuaika
- 6 min lukuaika
- Vastaava toimittaja
- David Lahuta
Lyhyesti
Suurin osa työssään tekoälyä käyttävistä käyttää jo työkaluja, jotka he ovat valinneet itse. Vuonna 2025 tehdyssä 47 maan tutkimuksessa 70 % tekoälyä työssään käyttävistä työntekijöistä käytti ilmaisia julkisia työkaluja ja vain 42 % työnantajan tarjoamia työkaluja.1 Noin puolet heistä kertoi ladanneensa yrityksen tietoja, kuten talous-, myynti- tai asiakastietoja, julkiseen tekoälytyökaluun.1 Kielto ei tätä pysäytä. Saman tutkimuksen mukaan tällaisesta käytöstä kerrottiin useimmin organisaatioissa, joissa generatiivinen tekoäly oli kielletty.1 Toimiva ratkaisu on yksi yrityksen oma tekoäly, jota ihmiset käyttävät mieluummin, joka toimii kunkin käyttäjän oikeuksilla ja kirjaa jokaisen vaiheen.
Mitä varjotekoäly on ja kuinka yleistä se on?
Varjotekoäly (englanniksi shadow AI) on tekoälyä, jota ihmiset käyttävät työssään ilman että yritys olisi valinnut tai hyväksynyt sen tai edes tietäisi siitä. Yleensä kyse on ilmaisesta keskustelutyökalusta, jota käytetään selaimessa tai omalla puhelimella henkilökohtaisella tilillä.
Se on arkipäivää, ei poikkeus. Microsoftin ja LinkedInin vuoden 2024 Work Trend Index -kyselyssä, johon vastasi 31 000 tietotyöntekijää 31 markkina-alueelta, myös Suomesta, 75 % kertoi käyttävänsä tekoälyä työssä ja 78 % heistä toi työhön omat tekoälytyökalunsa.2 Saman kyselyn mukaan 52 % tekoälyä työssään käyttävistä ei halunnut myöntää käyttävänsä sitä tärkeimpiin tehtäviinsä.2
Uudemmat luvut kertovat samaa. Melbournen yliopisto ja KPMG kysyivät marraskuun 2024 ja tammikuun 2025 välillä yli 48 000 ihmiseltä 47 maassa, muun muassa Suomessa.1 Työntekijöistä 58 % kertoi käyttävänsä tekoälyä työssä tarkoituksellisesti ja säännöllisesti, Suomessa 47 %.1 Käyttäjistä 70 % käyttää ilmaisia julkisia työkaluja, 42 % työnantajan tarjoamia työkaluja ja 18 % maksaa julkisista työkaluista itse.1
Vain kaksi viidestä työntekijästä kertoi, että heidän organisaatiollaan on generatiivista tekoälyä koskeva ohje tai linjaus, ja lähes joka viides ei tiennyt, onko sellaista.1
Miksi ihmiset valitsevat omat työkalunsa?
Koska ne ovat käsillä, ilmaisia ja hyödyllisiä. Tutkimuksen tekijät selittävät yleisten keskustelutyökalujen suurta käyttöä sillä, että ne ovat helposti saatavilla, niitä käytetään tavallisella kielellä eikä niiden käyttö vaadi koulutusta.1
Taustalla on myös paineita. Lähes puolet työntekijöistä (48 %) kertoi pelkäävänsä putoavansa kelkasta, jos ei käytä tekoälyä työssään.1
Monessa yrityksessä muuta vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole. Kun alle puolella tekoälyä käyttävistä on työnantajan tarjoama työkalu,1 muut tekevät niin kuin kuka tahansa osaava ihminen. He löytävät oman tapansa saada työ tehdyksi.
Kyse ei ole pahasta tahdosta. Tekoälyä omin päin käyttävät ovat usein juuri niitä, jotka ovat halukkaimpia tekemään työtä uudella tavalla. Yrityksen kannalta kysymys on, missä tämä työ tehdään ja mitä sen mukana lähtee.
Mitä yrityksestä voi vuotaa?
Kaikki, minkä ihmiset liittävät työkaluun. Käytännössä siis itse työ.
| Mitä ihminen liittää työkaluun | Miksi | Mitä yritys ei sen jälkeen näe |
|---|---|---|
| Asiakkaan sähköpostiketjun | vastauksen luonnostelua varten | mitkä nimet, yhteystiedot ja yksityiskohdat lähtivät ulos |
| Hintalaskelman tai tarjouksen | tarkistusta tai uudelleenkirjoitusta varten | mitkä katteet ja hinnat lähtivät yrityksestä |
| Sopimuksen tai toimittajasopimuksen | tiivistelmää varten | mitkä ehdot ja osapuolet jaettiin |
| Asiakas- tai tilausluettelon | lajittelua tai säännönmukaisuuksien etsimistä varten | kenen henkilötiedot menivät minne |
| Sisäisen raportin | esityksen tekemistä varten | mitä lähetetyssä versiossa oli |
Tämä ei ole arvaus. Vuoden 2025 tutkimuksessa 48 % työntekijöistä kertoi ladanneensa yrityksen tietoja, kuten talous-, myynti- tai asiakastietoja, julkiseen tekoälytyökaluun.1 Yli puolet (57 %) kertoi salanneensa tekoälyn käyttönsä tai esittäneensä tekoälyn tekemää työtä omanaan.1
Tietoturva-ala nostaa tämän riskin listojensa kärkipäähän. OWASP Top 10 for LLM Applications 2026, tietoturvayhteisön lista tekoälyn kielimalleihin perustuvien järjestelmien tärkeimmistä riskeistä, sijoittaa arkaluonteisten tietojen paljastumisen toiseksi kymmenestä, ja sen laatijat ovat arviostaan varmimpia juuri tässä.3 Esimerkkeinä se mainitsee muun muassa henkilö- ja taloustiedot, käyttäjätunnukset ja salasanat sekä liikesalaisuudet.3
Yhdysvaltain standardointielin sanoo saman omin sanoin. NIST AI 600-1, NISTin generatiivisen tekoälyn riskiprofiili, lukee kahdentoista riskin joukkoon tietosuojan, jolla se tarkoittaa henkilötietojen tai arkaluonteisten tietojen vuotamista sekä luvatonta käyttöä tai paljastumista.4
Henkilötietoja koskee lisäksi laki. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan yritys saa antaa henkilötietoja käsiteltäväksi puolestaan vain käsittelijälle, joka antaa riittävät takeet, ja vain sopimuksella, jossa sovitaan, mitä tiedoille saa tehdä.5 Kun työntekijä on avannut henkilökohtaisen tilin omin päin, yritys ei ole tarkistanut mitään takeita eikä allekirjoittanut sopimusta.
Miksi kiellot eivät toimi?
Pelkkä kielto ei lopeta käyttöä. Vuoden 2025 tutkimuksessa yrityksen tietojen lataamista ja muuta sääntöjen vastaista käyttöä kertoivat useimmin työntekijät, joiden organisaatio oli kieltänyt generatiivisen tekoälyn (67 %), kun organisaatioissa, joilla ei ollut mitään linjausta, osuus oli 33 %.1 Tekijät päättelevät, että ehdottomat kiellot voivat olla tehottomia eikä pelkkä linjaus takaa sääntöjen noudattamista.1
Sama tutkimus osoitti, että 56 % työntekijöistä oli käyttänyt tekoälyä työssä tietämättä, oliko se sallittua.1 Sääntö, josta ihmiset eivät tiedä, ei suojaa mitään.
Meidän tulkintamme mukaan kielto lähinnä siirtää tekoälyn pois näkyvistä, esimerkiksi omaan puhelimeen. Työ päätyy silti johonkin työkaluun, mutta yritys ei enää näe sitä.
Mikä tekee tekoälystä yrityksen oman?
Neljä asiaa ja yksi niistä seuraava tulos.
- Yksi käyttöönotto koko yritykselle. Yksi yrityksen valitsema tekoäly, joka on liitetty sen järjestelmiin, dokumentteihin ja sähköpostiin, eikä työkalu, jonka jokainen valitsee itse.
- Kunkin käyttäjän oikeudet. Tekoäly toimii kysyjän oikeuksilla. Mitä tämä ihminen ei saa nähdä, sitä ei näe tekoälykään.
- Data siellä, missä yritys sen haluaa. Data tallennetaan ja tekoälymallit toimivat Euroopassa tai yrityksen omassa infrastruktuurissa, eikä mallin tarjoaja säilytä mitään.
- Jokainen vaihe kirjataan. Jokainen kysymys, vastaus ja toimenpide kirjataan ja on jäljitettävissä jälkikäteen, ja ihminen hyväksyy tietoihin tehtävät muutokset ja arkaluonteiset vaiheet.
Ratkaisevaa on tulos. Kun ihmisillä on hyväksytty työkalu, joka palvelee heidän työtään hyvin, he lakkaavat syöttämästä yrityksen tietoja omiin työkaluihinsa.
Tietoturvaohjeet osoittavat samaan suuntaan. NIST ehdottaa, että organisaatio pitäisi kirjaa käyttämistään generatiivisen tekoälyn järjestelmistä, ylläpitäisi luetteloa hyväksytyistä toimittajista ja asettaisi selkeät säännöt hyväksyttävälle käytölle.4 OWASP suosittelee tarkistamaan käyttäjän oikeudet, ennen kuin tekoäly lukee dokumentin, ei vasta jälkeenpäin, lähettämään ulkoiselle mallille vain sen, mitä tehtävä vaatii, ja varmistamaan itse järjestelmässä, ei vain linjausasiakirjassa, ettei tarjoaja kouluta mallejaan datalla eikä säilytä sitä.3
| Henkilökohtaiset tilit | Yksi yrityksen tekoäly | |
|---|---|---|
| Kuka valitsee työkalun | jokainen itse | yritys |
| Mitä tekoäly saa nähdä | kaiken, minkä ihminen siihen liittää | sen, minkä ihmisen oikeudet sallivat |
| Minne data menee | minne tarjoaja päättää | minne yritys päättää |
| Mitä kirjataan | ei mitään, minkä yritys näkisi | jokainen kysymys, vastaus ja toimenpide |
| Kuka vastaa | ei kukaan erityisesti | yritys ja nimetty vastuuhenkilö |
Kuinka kauan siirtyminen kestää?
Kyse ei ole vuoden mittaisesta hankkeesta, koska mitään toimivaa ei tarvitse korvata. Järjestys ratkaisee enemmän kuin kalenteri.
- Selvitä, mitä nyt käytetään. Kysy ihmisiltä avoimesti ja syyllistämättä, mitä työkaluja he käyttävät ja mihin. Muuten kuulet vain sen, mitä he luulevat sinun haluavan kuulla.
- Päätä, mikä saa mennä minne. Mitä tietoja tekoäly saa ylipäätään nähdä ja mitä vain ihmisen hyväksynnällä.
- Anna ihmisille ensin yrityksen työkalu. Aloita siitä, mitä he jo tekevät omilla työkaluillaan, kuten tekstien kirjoittamisesta, tiivistelmistä ja dokumentteja koskevista kysymyksistä.
- Liitä järjestelmät yksi kerrallaan. Jokaiselle liitännälle omat oikeudet ja lokit. Aloita sieltä, missä se säästää eniten aikaa.
- Sulje vasta sitten omien tilien käyttö ja kerro miksi. Kun ihmisillä on jotain parempaa, sääntöä on helppo noudattaa.
Ensimmäiset vaiheet vievät päiviä. Yrityksen järjestelmien liittäminen etenee pienin askelin, ja jokainen askel on käytössä, ennen kuin seuraava alkaa.
Viisi kysymystä siitä, miten tekoälyä yrityksessäsi käytetään nyt
- Mitä tekoälytyökaluja työntekijämme käyttävät työssään nyt, ja kenen tilillä?
- Mitä he syöttävät niihin, esimerkiksi asiakastietoja, hintoja, sopimuksia tai piirustuksia?
- Onko meillä kirjallinen tekoälyä koskeva sääntö, ja tuntevatko kaikki sen?
- Pystyisimmekö jälkikäteen osoittamaan, mitä kysyttiin ja mitä yrityksestä lähti?
- Onko työntekijöillämme hyväksytty työkalu, joka on vähintään yhtä hyvä kuin se, jota he käyttävät omin päin?
Mitä tämä tarkoittaa yritykselle Euroopassa
Eurooppalaiselle yritykselle kysymys on myös oikeudellinen. GDPR edellyttää, että henkilötiedoista vastaavalla yrityksellä on toimenpiteet, joilla se varmistaa ja pystyy osoittamaan, että tietoja käsitellään asetuksen mukaisesti.5 Se edellyttää myös sopimusta jokaisen sellaisen palveluntarjoajan kanssa, joka käsittelee henkilötietoja yrityksen puolesta.5 Tiedot, jotka työntekijä liittää henkilökohtaiseen tiliin, jäävät kummankin ulkopuolelle. Yrityksen oma tekoäly, jonka data pysyy Euroopassa ja joka kirjaa jokaisen vaiheen, antaa yritykselle jotain, minkä se voi osoittaa.
Seuraava askel
Jos siitä olisi hyötyä, voimme tavata ja katsoa yhdessä, miten tekoälyä yrityksessäsi nyt käytetään, mitkä tiedot menevät minne ja mitä Yrityksen tekoälyratkaisun, yhden yhteisen ja yrityksesi omassa hallinnassa olevan tekoälyn, pitäisi kattaa. Mitä teet sen jälkeen, on täysin sinun päätöksesi.
Lähteet
- 1. The University of Melbourne and KPMG, Trust, attitudes and use of artificial intelligence, a global study 2025. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 2. Microsoft and LinkedIn, 2024 Work Trend Index, AI at work is here. Now comes the hard part. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 3. OWASP GenAI Security Project, Top 10 for LLM Applications 2026. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 4. NIST, AI 600-1, Artificial Intelligence Risk Management Framework, Generative Artificial Intelligence Profile. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 5. Regulation (EU) 2016/679, General Data Protection Regulation, Articles 24 and 28, EUR-Lex. Luettu 17. marraskuuta 2026
Muutoshistoria
- Julkaistu.