Pakollinen verkkolasku ja mihin varautua
Verkkolasku on rakenteista dataa eikä PDF, ja järjestelmäsi on osattava lähettää, vastaanottaa, tarkistaa ja arkistoida se niistä päivistä alkaen, jotka maasi määrää.
- Julkaistu
- Päivitetty
- Lukuaika
- 6 min lukuaika
- Vastaava toimittaja
- David Lahuta
Lyhyesti
Verkkolasku on rakenteista dataa, jonka ohjelmisto pystyy lukemaan ilman, että kukaan näppäilee sitä uudelleen. Sähköpostilla lähetetty PDF ei ole verkkolasku.1 Jokainen EU-maa on saanut 14. huhtikuuta 2025 alkaen säätää verkkolaskun pakolliseksi kotimaisissa yritysten välisissä laskuissa.1
- heinäkuuta 2030 alkaen eri EU-maissa toimivien yritysten välisten laskujen on oltava verkkolaskuja, ja niiden tiedot ilmoitetaan veroviranomaiselle laskukohtaisesti.1 Järjestelmäsi on pystyttävä luomaan, lähettämään, vastaanottamaan, tarkistamaan ja arkistoimaan verkkolaskuja, usein yhteisen Peppol-verkon kautta.4
Mikä on verkkolasku?
EU:n lainsäädännössä sähköinen lasku on lasku, joka laaditaan, lähetetään ja vastaanotetaan rakenteisessa sähköisessä muodossa, jota voidaan käsitellä automaattisesti.1 Euroopan komissio käyttää samaa määritelmää.3
PDF ei täytä tätä määritelmää. Ratkaisevaa ei ole se, että lasku kulkee sähköisesti, vaan se, että sen tiedot ovat koneen luettavissa sellaisenaan. PDF on kuva laskusta, jonka ihmisen on luettava tai jonka sisältö ohjelman on arvattava. Rakenteisen muodon on katettava vähintään ne tiedot, jotka ilmoitetaan veroviranomaiselle.1 Hybridilasku eli PDF, jonka sisään rakenteinen data on upotettu, kelpaa siksi vain, jos rakenteinen osa sisältää kaikki nämä tiedot.1
Rakenteen määrää sähköisen laskutuksen eurooppalainen standardi EN 16931. Se määrittelee laskun sisällön, ja sen rinnalla on luettelo sallituista teknisistä muodoista eli syntakseista.3 Direktiivi edellyttää, että verkkolaskut noudattavat standardia, mutta maa voi sallia kotimaisissa laskuissa myös muita standardeja.1
Niille, jotka käsittelevät laskuja päivittäin, näytöllä muuttuu vähän. He laativat ja katselevat laskuja edelleen kirjanpito- tai laskutusohjelmassaan. Varsinainen muutos tapahtuu taustalla, siinä, mitä ohjelma lähettää ja vastaanottaa ja kuinka suuren osan saapuvista tiedoista se pystyy ottamaan käyttöön ilman, että kukaan näppäilee niitä uudelleen.
Milloin se koskee minun maatani?
Yhteisen kehyksen muodostaa EU:n arvonlisäverouudistus ViDA (arvonlisävero digitaalisella aikakaudella), joka annettiin neuvoston direktiivinä (EU) 2025/516 11. maaliskuuta 2025.1 Siinä on kolme asiaa, joilla on merkitystä laskutuksellesi.
Jokainen maa voi tehdä kotimaisesta verkkolaskusta pakollisen. Jäsenvaltio on voinut 14. huhtikuuta 2025 alkaen omilla ehdoillaan velvoittaa alueelleen sijoittautuneet yritykset laatimaan kotimaisista myynneistään verkkolaskuja, ja se voi tehdä niin ilman vastaanottajan suostumusta.1 Komission mukaan tämä mahdollisuus avautui jäsenvaltioille, kun direktiivi tuli voimaan samana päivänä.2
Rajat ylittävät laskut ovat vuorossa 1. heinäkuuta 2030. Siitä päivästä alkaen laskun, joka koskee myyntiä toisessa EU-maassa toimivalle yritykselle, on oltava eurooppalaisen standardin mukainen verkkolasku, ja se on laadittava viimeistään 10 päivän kuluttua myynnistä.1 Myyjä lähettää jokaisen tällaisen liiketoimen tiedot veroviranomaiselleen laskun laatimisen yhteydessä.1 Komissio kutsuu tätä yritysten välisen rajat ylittävän kaupan digitaalisiksi raportointivaatimuksiksi.2
Maat, joilla on oma raportointijärjestelmä, mukautuvat myöhemmin. Jäsenvaltioilla, joilla oli 1. tammikuuta 2024 käytössä liiketoimien reaaliaikainen raportointi, on 1. tammikuuta 2035 asti aikaa sovittaa se EU:n malliin.12
Komissio arvioi, että siirtyminen verkkolaskutukseen auttaa vähentämään arvonlisäveropetoksia jopa 11 miljardilla eurolla vuodessa.2
Sinua koskeva päivämäärä riippuu siis kahdesta asiasta, ja kumpikin kannattaa selvittää erikseen. Ensinnäkin sijoittautumismaasi ratkaisee, milloin kotimaisten laskujesi on oltava verkkolaskuja. Toiseksi se, myytkö yrityksille muissa EU-maissa, ratkaisee, koskeeko sinua myös 1. heinäkuuta 2030 alkava velvoite. Alla oleva Suomea koskeva osio kertoo kansalliset päivämäärät, vastaavan viranomaisen ja sen, miten laskut Suomessa kulkevat.
Kaikki maat eivät välitä laskuja samaa reittiä, ja siksi maakohtainen osio kertoo myös sen. Peppol on liiketoiminta-asiakirjojen vaihtoon tarkoitettu verkko, joka perustuu yhteisiin kansainvälisiin standardeihin. Maissa, joissa sitä käytetään, ostaja ja myyjä tarvitsevat kumpikin vain yhden palveluntarjoajan voidakseen asioida minkä tahansa verkkoon liittyneen organisaation kanssa kotimaassa tai ulkomailla.4
Mitä järjestelmän on osattava?
Maasta riippumatta laskutusjärjestelmällä on samat tehtävät, kun verkkolaskusta tulee pakollinen. Alla oleva luettelo toimii tarkistuslistana, jonka voit käydä läpi oman järjestelmäsi ja sen toimittajan kanssa kohta kohdalta.
- Luo standardin EN 16931 mukainen rakenteinen lasku, jonka kaikki pakolliset kentät täytetään järjestelmän omista tiedoista.1
- Lähetä ja vastaanota sen verkon tai alustan kautta, jota maa käyttää. Peppolissa yksi hyväksytty palveluntarjoaja riittää, jotta tavoitat jokaisen verkkoon liittyneen organisaation.4
- Tarkista jokainen lasku sääntöjen mukaan ennen lähettämistä ja vastaanoton yhteydessä. Peppolin laskutusmääritys on standardin EN 16931 käyttöprofiili, ja sen täyttävä asiakirja täyttää myös eurooppalaisen standardin.5
- Lue saapuvat laskut automaattisesti, ilman että kukaan näppäilee niitä uudelleen, niin että järjestelmä ottaa niiden tiedot käyttöön sellaisenaan.
- Täsmäytä laskut tilauksiin, lähetteisiin, maksuihin ja kirjanpidon vienteihin.
- Raportoi tiedot ajallaan sinne, minne maa ne edellyttää.
- Arkistoi itse verkkolasku rakenteisessa muodossaan niin pitkäksi aikaa kuin maan arvonlisäverolaki edellyttää.
- Anna pääsy ulkopuoliselle tilitoimistolle niin, että yritys säilyttää oman pääsynsä ja tunnisteensa verkossa.
- heinäkuuta 2030 alkaen yrityksille, jotka myyvät yrityksille muissa EU-maissa, tulee yksi tehtävä lisää, eli 10 päivän määräaika ja ilmoitus jokaisesta rajat ylittävästä laskusta.1
Liitetäänkö nykyinen järjestelmä vai vaihdetaanko se?
Yleensä nykyinen järjestelmä voi jäädä käyttöön, eikä koko laskutusta tarvitse rakentaa uudelleen pelkän verkkolaskun vuoksi. Tavallisia reittejä on kolme. Ensimmäinen on nykyinen kirjanpito- tai laskutusohjelma, jonka toimittaja päivittää ja joka liitetään hyväksyttyyn palveluntarjoajaan. Toinen on palveluntarjoajan erillinen sovellus, joka sopii yrityksille, joilla laskuja on vähän. Kolmas on uusi koko prosessin kattava ratkaisu silloin, kun nykyisen ohjelmiston mukauttaminen ei onnistuisi tai tulisi liian kalliiksi.
Sopiva reitti riippuu vähemmän itse laskusta ja enemmän sen takana olevasta datasta, eli siitä, mistä laskun tiedot tulevat ja kuinka luotettavia ne ovat. Yleensä asian ratkaisevat nämä kysymykset.
| Kysymys | Puoltaa liittämistä | Puoltaa vaihtamista tai uudelleenrakentamista |
|---|---|---|
| Onko järjestelmässä siistit asiakastiedot, kuten ALV-numerot ja osoitteet? | Kyllä, yhdessä paikassa | Hajallaan taulukoissa ja sähköposteissa |
| Pystyykö se tuottamaan standardin jokaisen kentän omista tiedoistaan? | Kyllä, tai pienin muutoksin | Keskeiset tiedot ovat sen ulkopuolella |
| Lupaako toimittaja päivämäärän verkkolaskuille ja verkkoon liittymiselle? | Päivämäärä ennen maasi määräaikaa | Ei päivämäärää tai vasta määräajan jälkeen |
| Käsitelläänkö saapuvat laskut nyt automaattisesti vai näppäilläänkö ne? | Käsitellään, ja ne täsmäytetään tilauksiin | Näppäillään käsin |
Liittäminen on edullisempi tie, kun vastaukset osuvat pääosin liittämistä puoltavaan sarakkeeseen. Kun useimmat osuvat oikeanpuoleiseen sarakkeeseen, määräaika on hyvä hetki korjata laskutuksen takana oleva tietovirta sen sijaan, että sen päälle rakennetaan muunnin.
Mitä kannattaa valmistella tällä vuosineljänneksellä?
Työ on enimmäkseen tarkistamista ja päättämistä, ei rakentamista, ja suuri osa siitä on tehtävissä ilman yhtään uutta ohjelmistoa. Vuoden viimeisille viikoille sopii hyvin seuraava järjestys, ja jokainen vaihe antaa pohjan seuraavalle.
- Listaa maasi. Mihin olet sijoittautunut ja missä maissa laskutat yrityksiä? Tarkista kunkin maan päivämäärä maakohtaisesta osiosta tai maan veroviranomaisen sivuilta.
- Kysy järjestelmäsi toimittajalta päivämäärät. Pyydä vastaus kirjallisesti. Milloin se laatii standardin EN 16931 mukaisia laskuja, liittyy verkkoon ja lukee saapuvat verkkolaskut automaattisesti?
- Siivoa asiakastiedot. ALV-numerot, osoitteet ja verkkolaskuosoitteet eli tiedot, joiden avulla verkko löytää jokaisen vastaanottajan.
- Sovi työnjako. Tee se ennen kuin ensimmäiset verkkolaskut saapuvat. Kuka vastaanottaa, tarkistaa ja kirjaa laskut, ja miten tilitoimisto saa pääsyn.
- Kokeile ajoissa, jos laki sen sallii. Muutama oikea lasku oikealle vastaanottajalle näyttää nopeasti, mitä datasta vielä puuttuu. Osa maista antaa yritysten lähettää verkkolaskuja ennen omaa määräpäiväänsä, ja se on halvin tapa löytää puutteet datasta.
- Merkitse kalenteriin 1. heinäkuuta 2030, jos myyt muihin EU-maihin. Varaudu 10 päivän määräaikaan ja ilmoitukseen jokaisesta rajat ylittävästä laskusta.1
Suomessa
EU-tasolla kehys on kaikkialla sama. Jokainen jäsenvaltio on 14. huhtikuuta 2025 alkaen saanut säätää verkkolaskun pakolliseksi kotimaisille myynneille, EN 16931 on yhteinen standardi, ja 1. heinäkuuta 2030 alkaen verkkolaskut ja digitaalinen raportointi koskevat eri jäsenvaltioissa toimivien yritysten välistä myyntiä.1
Yleistä velvoitetta ei ole, mutta ostaja voi vaatia verkkolaskun. Suomessa asiaa säätelee laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta (241/2019), arkikielessä verkkolaskulaki, jolla pantiin täytäntöön julkisten hankintojen verkkolaskudirektiivi 2014/55/EU.6 Lain mukaan hankintayksiköllä ja elinkeinonharjoittajalla on 1. huhtikuuta 2020 alkaen ollut oikeus saada pyynnöstä toiselta hankintayksiköltä tai elinkeinonharjoittajalta lasku standardin EN 16931 mukaisena verkkolaskuna.6 Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan laissa liike- tai ammattitoimintaa harjoittavaa, jonka tilikauden liikevaihto on yli 10 000 euroa.6 Laissa ei säädetä sakoista eikä muista seuraamuksista.6 Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos liikevaihtosi ylittää rajan, sinun on lähetettävä verkkolasku, kun julkinen asiakas tai rajan ylittävä yritysasiakas sitä pyytää, ja voit itse vaatia samaa toimittajiltasi, joiden liikevaihto ylittää rajan.6 Valtiokonttori muistuttaa, että lain perusteella voi vaatia vain eurooppalaisen standardin mukaista verkkolaskua, ei muunlaista ostolaskua.7
Julkiset ostajat vastaanottavat verkkolaskuja. Hankintayksiköiden on otettava vastaan ja käsiteltävä hankintasopimuksiin perustuvat verkkolaskut, valtion keskushallinnon 1. huhtikuuta 2019 alkaen ja muiden hankintayksiköiden 1. huhtikuuta 2020 alkaen.6
Laskut kulkevat verkkolaskuoperaattoreiden kautta. Verkkolaskuvälittäjä huolehtii, että lasku menee vastaanottajalle teknisesti oikeassa muodossa.7 Suomessa käytetyt Finvoice- ja TEAPPSXML-muodot pystyvät välittämään eurooppalaisen standardin mukaisen laskun.7
Vaikka kotimaista velvoitetta ei ole, EU:n yhteiset säännöt koskevat myös suomalaisia yrityksiä. Jos myyt yrityksille muissa EU-maissa, laskujen on 1. heinäkuuta 2030 alkaen oltava verkkolaskuja ja niiden tiedot on ilmoitettava veroviranomaiselle.1
Emme ole voineet varmistaa virallisista lähteistä yhtään suunnitelmaa yritysten välisen verkkolaskun yleisestä velvoitteesta tai liiketoimien raportoinnista Suomessa. Ajantasaista tietoa antavat Valtiokonttori ja Verohallinto.
Seuraava askel
Jos siitä olisi apua, voimme tavata ja käydä yhdessä läpi nykyisen laskutusjärjestelmäsi, mitä se jo hoitaa, mitä verkkolaskut ja verkko siihen lisäisivät ja kannattaako se liittää vai vaihtaa. Autoimme Serensiaa toimittamaan verkkolaskutusalustansa ajoissa Ranskan pakollista verkkolaskutusta varten. Mitä tuloksella teet, on täysin sinun päätettävissäsi.
Lähteet
- 1. Council Directive (EU) 2025/516 of 11 March 2025 amending Directive 2006/112/EC as regards VAT rules for the digital age, Official Journal of the European Union. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 2. European Commission, Taxation and Customs Union, VAT in the Digital Age (ViDA). Luettu 17. marraskuuta 2026
- 3. European Commission, Digital Building Blocks, eInvoicing. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 4. OpenPeppol, Peppol for end users. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 5. OpenPeppol, Peppol BIS Billing 3.0. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 6. Finlex, Laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta 241/2019. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 7. Valtiokonttori, Verkkolasku. Luettu 17. marraskuuta 2026
Muutoshistoria
- Julkaistu.