Siirry sisältöön
Disruptive Lab

Opas EU-sääntely

Tekoälyasetus ja tekoälyä käyttävä yritys

Mitä EU:n tekoälyasetus heinäkuun 2026 muutosten jälkeen vaatii yritykseltä, joka hankkii ja käyttää tekoälyä, ja mistä alkaen.

Julkaistu
Päivitetty
Lukuaika
7 min lukuaika
Vastaava toimittaja
David Lahuta

Lyhyesti

  • Yritys, joka käyttää valvonnassaan olevaa tekoälyä eikä kehitä sitä itse, on EU:n tekoälyasetuksessa ”käyttöönottaja”.1
  • Kaksi velvollisuutta on ollut voimassa helmikuusta 2025. Tekoälyn kanssa työskenteleviä on autettava ymmärtämään sitä (tekoälylukutaito), ja eräät käytännöt on kielletty kokonaan.14
  • Käyttöönottajien avoimuusvelvoitteita, kuten syväväärennösten merkitsemistä, on sovellettu 2. elokuuta 2026 alkaen.14
  • Suuririskisen käytön velvoitteita, esimerkiksi työnhakijoita seulovan tekoälyn osalta, sovelletaan heinäkuun 2026 muutosten jälkeen 2. joulukuuta 2027 alkaen.2

Olemmeko tarjoaja vai käyttöönottaja?

Tekoälyasetus eli asetus (EU) 2024/1689 jakaa yritykset sen mukaan, mitä ne tekoälyllä tekevät. Tarjoaja kehittää tai kehityttää tekoälyjärjestelmän ja saattaa sen markkinoille tai ottaa sen käyttöön omalla nimellään tai tavaramerkillään. Käyttöönottaja on kuka tahansa henkilö, yritys tai viranomainen, joka käyttää valvonnassaan olevaa tekoälyjärjestelmää, paitsi jos käyttö on henkilökohtaista eikä liity ammattitoimintaan.1

Yritys, joka hankkii henkilöstölleen tekoälyavustajan tai ottaa käyttöön tekoälytoiminnon kirjanpito- tai henkilöstöjärjestelmässään, on käyttöönottaja. Suurin osa asetuksesta on kirjoitettu tarjoajille. Käyttöönottajan velvollisuuksien luettelo on paljon lyhyempi.

Raja voi kuitenkin siirtyä. Käyttöönottajaa pidetään suuririskisen järjestelmän tarjoajana, ja sille siirtyvät tarjoajan paljon raskaammat velvollisuudet, jos se laittaa tällaiseen järjestelmään oman nimensä tai tavaramerkkinsä, tekee siihen merkittävän muutoksen tai muuttaa tekoälyjärjestelmän käyttötarkoitusta niin, että siitä tulee suuririskinen.1 Jos yleiskäyttöinen tekoälyavustaja otetaan pisteyttämään työnhakijoita, kyse on juuri sellaisesta käyttötarkoituksen muutoksesta, joka kannattaa huomata ennen kuin se tapahtuu.

Mitä on sovellettu vuodesta 2025?

Kahta asetuksen osaa, tekoälylukutaitoa ja kieltoja, on sovellettu 2. helmikuuta 2025 alkaen.14

Tekoälylukutaito (4 artikla). Tekoälylukutaidolla tarkoitetaan osaamista, tietämystä ja ymmärrystä, joiden avulla tekoälyä voi ottaa käyttöön tietoon perustuen ja saada tietoa sen mahdollisuuksista, riskeistä ja mahdollisista vahingoista.1 Alkuperäinen 4 artikla velvoitti yritykset varmistamaan henkilöstönsä ”riittävän tekoälylukutaidon”.1 Tekoälyä koskeva digitaalinen omnibus eli 8. heinäkuuta 2026 annettu asetus (EU) 2026/1744 korvasi tämän artiklan. Se julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 24. heinäkuuta 2026 ja tuli voimaan kolme päivää myöhemmin.2

Uusi sanamuoto jättää velvollisuuden yritykselle. Tarjoajien ja käyttöönottajien ”on toteutettava toimenpiteitä, joilla ne tukevat henkilöstönsä ja muiden niiden puolesta tekoälyjärjestelmien toiminnasta ja käytöstä vastaavien henkilöiden tekoälylukutaidon kehittämistä”, ja samalla otetaan huomioon näiden tietämys, kokemus ja käyttöyhteys. Velvollisuus ei edellytä, että yritys takaa kenellekään yksittäiselle henkilölle tietyn tekoälylukutaidon tason. Komission ja jäsenvaltioiden on tuettava yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, velvollisuuden täyttämisessä.2

Komission oma ohjeistus on käytännönläheinen. Todistusta ei vaadita, yhtä ainoaa muotoa ei ole, ja yritys voi pitää koulutuksistaan ja muusta ohjauksesta sisäistä kirjaa.3 Pelkkä kehotus lukea käyttöohjeet ei välttämättä riitä. Jos yrityksen henkilöstö kirjoittaa keskusteluavustajalla mainostekstejä tai tekee sillä käännöksiä, sille pitäisi kertoa erityisistä riskeistä, kuten hallusinaatioista eli vastauksista, jotka tekoäly keksii itse.3 Komission mukaan kansalliset markkinavalvontaviranomaiset valvovat näitä sääntöjä ja panevat niitä täytäntöön 2. elokuuta 2026 alkaen.3

Kiellot (5 artikla). Eräät tekoälyn käyttötavat on kielletty kokonaan. Niihin kuuluvat ihmisten manipulointi harhaanjohtavilla tekniikoilla, jotka aiheuttavat merkittävää haittaa, ihmisten iän, vamman tai taloudellisen tilanteen hyväksikäyttö, ihmisten tunteiden päätteleminen työpaikalla tai oppilaitoksessa muutoin kuin lääketieteellisistä tai turvallisuussyistä sekä ihmisten luokittelu biometristen tietojen perusteella heidän rotunsa, poliittisten mielipiteidensä, uskontonsa tai seksuaalisen suuntautumisensa päättelemiseksi.1 Tavallista työnantajaa koskee todennäköisimmin kielto päätellä tunteita työpaikalla, esimerkiksi työkalussa, joka pisteyttää asiakaspalvelukeskuksen henkilöstön mielialaa äänen perusteella. Rikkomisesta voi seurata hallinnollinen sakko, jonka enimmäismäärä on 35 miljoonaa euroa tai 7 % maailmanlaajuisesta vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi, ja pk-yritykselle sen mukaan, kumpi on pienempi.1

Omnibus-asetus lisäsi kaksi kieltoa, joita sovelletaan 2. joulukuuta 2026 alkaen. Ne koskevat tekoälyä, joka tuottaa tunnistettavasta henkilöstä todenmukaisia intiimejä kuvia ilman tämän nimenomaista suostumusta, ja tekoälyä, joka tuottaa lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia. Käyttöönottajan osalta kielto koskee järjestelmän käyttöä tähän tarkoitukseen.24

Mikä muuttui 2. elokuuta 2026?

Suurinta osaa asetuksesta, myös 50 artiklan avoimuusvelvoitteita, on sovellettu 2. elokuuta 2026 alkaen.14 Käyttöönottajalle ne tarkoittavat kolmea asiaa.1

  • Ihmisille, joihin kohdistetaan tunteentunnistusta tai biometristä luokittelua, on kerrottava järjestelmän käytöstä.
  • Tekoälyllä tuotetusta tai muokatusta kuvasta, äänestä tai videosta, joka muistuttaa olemassa olevia ihmisiä, paikkoja tai tapahtumia ja antaa virheellisen vaikutelman aitoudesta, eli syväväärennöksestä, on ilmoitettava, että se on tekoälyn tuottama.
  • Tekoälyllä tuotetusta tai muokatusta tekstistä, joka julkaistaan yleisön tiedottamiseksi yleistä etua koskevista asioista, on kerrottava, että sen on tuottanut tekoäly, ellei ihminen ole tarkastanut tai muokannut sitä ja jokin henkilö tai yritys kanna siitä toimituksellista vastuuta.

Verkkosivustosi keskusteluikkuna on ensisijaisesti tarjoajan asia. Tarjoajan on suunniteltava ihmisten kanssa keskusteleva järjestelmä niin, että he tietävät olevansa vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa, ellei se ole ilmeistä.1 Toimittajalta kannattaa kysyä, kuka on tarjoaja ja miten asia on hoidettu.

Omnibus-asetus ei lykännyt yhtäkään näistä käyttöönottajan velvollisuuksista. Ainoastaan niille generatiivisen tekoälyn tarjoajille, joiden järjestelmät olivat markkinoilla ennen 2. elokuuta 2026, se antoi 2. joulukuuta 2026 asti aikaa merkitä järjestelmiensä tuotokset koneluettavasti.2 Avoimuusvelvoitteiden rikkomisesta voi seurata sakko, jonka enimmäismäärä on 15 miljoonaa euroa tai 3 % maailmanlaajuisesta vuotuisesta liikevaihdosta, ja pk-yritykselle taas näistä pienempi.1

Mitkä käyttötapamme voivat olla suuririskisiä?

Suuririskinen käyttö on asetuksen liitteessä III lueteltu käyttö, jossa tekoäly voi vaikuttaa ihmisten elämään, terveyteen tai oikeuksiin. Tavallisessa yrityksessä kannattaa tarkistaa ensin työelämä. Siihen kuuluu tekoäly, jota käytetään ihmisten rekrytointiin tai valintaan, kohdennettujen työpaikkailmoitusten esittämiseen, hakemusten suodattamiseen ja hakijoiden arviointiin. Siihen kuuluu myös tekoäly, jota käytetään ylennyksiä, työsuhteen päättämistä tai työehtoja koskeviin päätöksiin, tehtävien jakamiseen käyttäytymisen tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella sekä henkilöstön suorituksen seurantaan ja arviointiin.1 Liitteessä III mainitaan myös tekoäly, joka arvioi luonnollisten henkilöiden luottokelpoisuutta, ja tekoäly, joka hinnoittelee henki- ja sairausvakuutuksia.1

Luettelossa oleva käyttö ei ole suuririskistä, jos siihen ei liity merkittävää riskiä esimerkiksi siksi, ettei se vaikuta olennaisesti päätöksen lopputulokseen. Ehdoista säädetään 6 artiklan 3 kohdassa.1

Omnibus-asetus siirsi määräaikoja. Liitteen III käyttöjä koskevia sääntöjä sovelletaan nyt 2. joulukuuta 2027 alkaen, ja tekoälyä, joka sisältyy liitteessä I lueteltujen EU:n tuotesäädösten piiriin kuuluviin tuotteisiin, koskevia sääntöjä 2. elokuuta 2028 alkaen.24

Tyypillinen käyttö Mitä asetus siitä sanoo Mistä alkaen
Henkilöstö luonnostelee, kääntää tai tiivistää keskusteluavustajalla Ei sinänsä suuririskistä. Tekoälylukutaidon velvoite koskee 2. helmikuuta 2025
Työkalu, joka lukee työntekijöiden tunteita kasvoista tai äänestä Kielletty, ellei syy ole lääketieteellinen tai turvallisuuteen liittyvä 2. helmikuuta 2025
Tekoälyllä tehtyjä kuvia tai videoita todellisista ihmisistä julkaistaan Ilmoitetaan syväväärennökseksi 2. elokuuta 2026
Asiakkaille tarkoitettu tekoälychat verkkosivustolla Ihmisten on tiedettävä asioivansa tekoälyn kanssa, tarjoaja toteuttaa 2. elokuuta 2026
Ansioluetteloiden seulonta tai hakijoiden pisteytys Suuririskinen, työelämä 2. joulukuuta 2027
Henkilöstön suorituksen seuranta tai arviointi Suuririskinen, työelämä 2. joulukuuta 2027
Yksityishenkilöiden luottokelpoisuuden pisteytys Suuririskinen, välttämättömät palvelut 2. joulukuuta 2027

Kuka valvoo tekoälyä ja mitä siitä kirjataan?

Suuririskisen käytön osalta käyttöönottajan velvollisuudet luetellaan 26 artiklassa. Liitteen III käyttöihin niitä sovelletaan 2. joulukuuta 2027 alkaen.12 Selkokielellä käyttöönottajan on

  • käytettävä järjestelmää sen käyttöohjeiden mukaisesti;
  • annettava ihmisen suorittama valvonta tehtäväksi nimetyille henkilöille, joilla on siihen tarvittava pätevyys, koulutus ja valtuudet, ja annettava heille tarvittava tuki;
  • varmistettava, että sen järjestelmään syöttämät tiedot ovat merkityksellisiä ja edustavia, siltä osin kuin se valvoo syöttötietoja;
  • seurattava järjestelmän toimintaa, ilmoitettava ongelmista tarjoajalle, keskeytettävä käyttö, jos järjestelmä aiheuttaa riskin, ja ilmoitettava vakavista vaaratilanteista;
  • säilytettävä järjestelmän automaattisesti tuottamat lokitiedot, siltä osin kuin ne ovat sen hallinnassa, vähintään kuuden kuukauden ajan, jollei muussa lainsäädännössä toisin säädetä;
  • ilmoitettava työntekijöiden edustajille ja asianomaisille työntekijöille ennen tällaisen järjestelmän käyttöönottoa työpaikalla;
  • kerrottava ihmisille, että suuririskinen järjestelmä on mukana tekemässä heitä koskevia päätöksiä;
  • hyödynnettävä tarjoajan antamia tietoja tietosuojaa koskevassa vaikutustenarvioinnissa, jota yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) voi edellyttää, ja tehtävä yhteistyötä viranomaisten kanssa.1

Myös 26 artiklan rikkomisen enimmäisseuraamus on sama kuin 50 artiklan, 15 miljoonaa euroa tai 3 % maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.1 Lokitietojen säilyttämisvelvollisuus koskee vain käyttöönottajan hallinnassa olevia lokitietoja. Siksi on käytännössä tärkeää tietää, missä kukin tekoälytyökalu toimii ja kuka sen tietoja säilyttää.

Mitä tarkastaja tai valvoja pyytää nähtäväksi?

Asetus ei määrää yhtä tiettyä asiakirjaa. Seuraavilla kirjauksilla vastataan edellä käsiteltyjen artiklojen vaatimuksiin, ja valvontaviranomainen tai asiakkaan tarkastaja voi pyytää nähtäväksi minkä tahansa niistä.13

  • Luettelo tekoälyn käytöistä. Jokainen käytössä oleva työkalu ja toiminto, mihin sitä käytetään ja kuka yrityksessä vastaa siitä.
  • Kunkin käytön riskiluokka. Kielletty, suuririskinen, avoimuusvelvoitteen alainen tai ei mikään näistä, ja yhden lauseen perustelu.
  • Koulutuskirjanpito. Kuka on saanut tekoälyä koskevaa koulutusta tai ohjausta, milloin ja mistä aiheesta. Komissio pitää tällaista sisäistä kirjanpitoa järkevänä.3
  • Ilmoitukset. Merkinnät syväväärennöksissä ja yleisölle julkaistuissa tekoälyteksteissä, ilmoitukset tunteentunnistuksesta sekä joulukuusta 2027 alkaen tiedot työntekijöille ja ihmisille, joita suuririskiset päätökset koskevat.
  • Nimetty valvoja. Kuka valvoo kutakin suuririskistä käyttöä ja millä valtuuksilla.
  • Säilytysajat. Hallinnassasi olevan suuririskisen järjestelmän lokitiedot vähintään kuusi kuukautta tai pidempään, jos muu lainsäädäntö niin vaatii.1
  • Toimittajan asiakirjat. Käyttöohjeet ja selvä vastaus siihen, kuka on tarjoaja.

Suomessa

Tekoälyasetus on EU:n asetus, ja sitä sovelletaan Suomessa suoraan.1 Jäsenvaltiot nimeävät valvontaviranomaiset ja säätävät seuraamuksista.12 Suomessa tämä on tehty lailla eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta (1377/2025). Se julkaistiin 29. joulukuuta 2025 ja tuli voimaan 1. tammikuuta 2026.5

Valvonta on jaettu aiheittain.5

  • Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on keskitetty yhteyspiste ja valvoo 50 artiklan avoimuusvelvoitteita.
  • Tietosuojavaltuutettu valvoo kiellettyjä käytäntöjä ja suurinta osaa liitteen III suuririskisestä käytöstä, myös työelämää ja luottokelpoisuuden arviointia.
  • Finanssivalvonta valvoo henki- ja sairausvakuutusten hinnoittelua sekä luottokelpoisuuden arviointia silloin, kun käyttöönottaja on sen valvoma rahoitusalan toimija.

Seuraamusmaksun määrää Traficomin yhteydessä toimiva tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunta valvovan viranomaisen esityksestä. Enimmäismäärät ovat samat kuin asetuksessa, ja pk-yritykseen sovelletaan pienempää.5 Käyttöönottajalle maksu voidaan määrätä viiden 26 artiklan velvoitteen laiminlyönnistä (järjestelmän toiminnan valvonta, riskistä ja vakavista vaaratilanteista ilmoittaminen, lokitietojen säilyttäminen vähintään kuusi kuukautta sekä työntekijöiden edustajille ja työntekijöille ilmoittaminen) sekä 50 artiklan 3 ja 4 kohdan velvoitteiden laiminlyönnistä.5 Vähäisestä rikkomisesta maksua ei määrätä, eikä laissa säädetä seuraamusmaksua tekoälylukutaitoa koskevan 4 artiklan rikkomisesta.5

Traficom ohjeistaa käyttöönottajan velvollisuuksista6 ja siitä, milloin tekoälyn käytöstä pitää kertoa. Sen mukaan avoimuusvelvoitteita sovelletaan 2. elokuuta 2026 alkaen.7 Laki säädettiin ennen heinäkuun 2026 omnibus-asetusta, emmekä ole voineet varmistaa, onko sitä sen jälkeen muutettu. Kansallisista säännöistä voi kysyä Traficomilta.

Seuraava askel

Jos siitä olisi apua, käymme mielellämme kanssasi läpi, mitä tekoälyä yrityksesi käyttää, luokittelemme jokaisen käytön ja kirjaamme, mitä kukin niistä edellyttää. Jos haluat myöhemmin koko yrityksen yhteisen tekoälyn, jota omat ihmisesi hallitsevat ja joka kirjaa jokaisen vaiheen, siihen on Yrityksen tekoälyratkaisumme. Onko kummastakaan hyötyä, sen päätät täysin itse.

Yrityksen tekoälyratkaisu

Lähteet

  1. 1. EUR-Lex, Regulation (EU) 2024/1689 laying down harmonised rules on artificial intelligence (Artificial Intelligence Act), Official Journal L, 12 July 2024. Luettu 17. marraskuuta 2026
  2. 2. EUR-Lex, Regulation (EU) 2026/1744 amending Regulation (EU) 2024/1689 (Digital Omnibus on AI), Official Journal L, 24 July 2026. Luettu 17. marraskuuta 2026
  3. 3. European Commission, AI literacy, questions and answers (updated 20 October 2026). Luettu 17. marraskuuta 2026
  4. 4. European Commission, AI Act Service Desk, timeline for the implementation of the EU AI Act. Luettu 17. marraskuuta 2026
  5. 5. Finlex, Suomen säädöskokoelma 1377/2025, Laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta. Luettu 17. marraskuuta 2026
  6. 6. Traficom, Tekoälyasetuksen toimijoiden velvollisuudet (päivitetty 28.9.2026). Luettu 17. marraskuuta 2026
  7. 7. Traficom, Milloin tekoälyn käytöstä pitää kertoa? (päivitetty 20.8.2026). Luettu 17. marraskuuta 2026

Muutoshistoria

  1. Julkaistu.

Puhutaan projektistasi

Jätä yhteystietosi, niin palaamme asiaan ja ehdotamme ajankohtaa. Maksutta ja sitoumuksetta.

Maatunnuksen kanssa, esimerkiksi +358.

Käytämme tietojasi vain vastataksemme sinulle. Tietosuojaseloste

Google reCAPTCHA suojaa lomaketta automaattisilta lähettäjiltä. Googlen tietosuojakäytäntö (avautuu uuteen ikkunaan) Googlen käyttöehdot (avautuu uuteen ikkunaan)

Tai ota meihin yhteyttä suoraan

Kirjoita meille office@disruptivelab.dev
Soita meille +420 777 702 032

Ensisijainen viestintäkielemme on englanti.

Kaikki yhteystiedot ja osoitteet