Valintaopas Kustannukset, sopimukset, omistajuus
Pilvi, hybridipilvi vai omat palvelimet?
Yhtä oikeaa paikkaa kaikille järjestelmille ei ole, joten valinta tehdään järjestelmä kerrallaan kuormituksen, sääntöjen, ylläpitäjien ja irtautumisen hinnan perusteella.
- Julkaistu
- Päivitetty
- Lukuaika
- 7 min lukuaika
- Vastaava toimittaja
- David Lahuta
Lyhyesti
Yhtä oikeaa paikkaa kaikille järjestelmille ei ole, joten päätös tehdään järjestelmä kerrallaan. Vaihteleva kuormitus, pieni IT-henkilöstö ja tarve päästä nopeasti alkuun puoltavat julkista pilveä. Tasainen ja raskas kuormitus, tiukat datan säännöt ja tiimi, joka jo ylläpitää palvelimia, puoltavat omia palvelimia. Useimmat yritykset, joilla on useita järjestelmiä, päätyvät näiden yhdistelmään eli hybridipilveen. Tammikuun 12. päivästä 2027 alkaen pilvipalvelun tarjoaja ei saa enää periä maksua siitä, että vaihdat pois sen palvelusta.1
Mitkä ovat kolme vaihtoehtoa?
Yhdysvaltain standardointi-instituutti NIST määrittelee julkisen pilven pilveksi, joka on kaikkien käytettävissä ja sijaitsee palveluntarjoajan tiloissa.2 Yksityinen pilvi palvelee yhtä organisaatiota ja voi sijaita sen omissa tiloissa tai muualla, joten yksityinen pilvi ja omat palvelimet eivät ole sama asia.2
- Julkinen pilvi. Järjestelmäsi toimivat palveluntarjoajan datakeskuksissa, ja maksat käytön mukaan. Myös palveluna vuokrattavat ohjelmistot kuuluvat tähän.
- Hybridipilvi. NISTin määritelmässä kaksi tai useampia pilviä, jotka on liitetty yhteen niin, että data ja sovellukset voivat siirtyä niiden välillä.2 Arkikielessä osa järjestelmistä toimii julkisessa pilvessä ja osa omilla palvelimilla, ja ne on kytketty toisiinsa.
- Omat palvelimet (on-premise). Omat palvelimesi omassa rakennuksessasi tai vuokratussa räkissä jonkun toisen datakeskuksessa (konesalipalvelu eli colocation).
Vuonna 2025 EU:n yrityksistä, joissa on vähintään kymmenen työntekijää, 52,74 % maksoi pilvipalveluista.3 Niistä 85,15 % käytti sähköpostia pilvessä, mutta vain 30,12 % käytti siellä tilausten, varaston ja kirjanpidon järjestelmäänsä eli toiminnanohjausjärjestelmää (ERP).3
Miten vaihtoehdot eroavat toisistaan?
Vertailu
| Kriteeri | Julkinen pilvi | Hybridipilvi | Omat palvelimet |
|---|---|---|---|
| Kustannukset usean vuoden aikana | Alussa vähän, sitten vuokra, joka kasvaa käytön mukana | Molempien kustannukset sekä niiden välinen yhteys | Laitteisto heti alussa, sitten sähkö, tilat ja ihmiset |
| Data ja säännöt | Palveluntarjoajalla, sen sopimuksen ehdoin | Arkaluonteinen data talossa, muu pilvessä | Omissa käsissäsi, samoin kaikki tietoturvavelvoitteet |
| Tarvittavat ihmiset | Joku, joka vastaa käyttöoikeuksista, asetuksista ja laskusta | Osaaminen kahteen ympäristöön | Tiimi päivityksiin, varmuuskopiointiin ja valvontaan |
| Nopeus | Nopea aloitus, kapasiteettia tarpeen mukaan | Nopea pilviosuudessa | Hitaampi, lisäkapasiteetti vaatii uutta laitteistoa |
| Riski | Huomaamatta kasvava lasku, riippuvuus yhdestä tarjoajasta | Yhteys ja kaksi suojattavaa ympäristöä | Palvelin, jota kukaan ei päivitä, eikä ketään päivystämässä |
| Irtautuminen | Ei vaihtomaksuja 12.1.2027 alkaen, mutta siirto on silti työtä | Kukin osa lähtee omilla ehdoillaan | Siirtoprojekti ja ennenaikaisesti poistettava laitteisto |
Mitä puoltaa ja mitä vastustaa kutakin vaihtoehtoa?
Jokainen luettelo käy läpi kustannukset, datan, työmäärän, nopeuden ja riippuvuuden.
Julkinen pilvi
Hyödyt
Haitat
- Erään arvion mukaan suuressa mittakaavassa kahdesta kolmeen kertaa kalliimpi kuin oma ylläpito.4
- Data on palveluntarjoajalla sen lainkäyttöalueen alaisena, joka tarjoajan on ilmoitettava verkkosivuillaan.1
- Käyttöoikeuksille, asetuksille ja laskulle tarvitaan silti vastuuhenkilö.
- Hinnat ja palvelut muuttuvat palveluntarjoajan aikataulussa.
- Yhden tarjoajan omat palvelut vaikeuttavat lähtemistä.
Hybridipilvi
Hyödyt
Haitat
- Maksat molemmista, ja rinnakkain käytetystä pilvestä ulos siirtyvästä datasta voidaan edelleen periä kustannusten mukainen maksu.1
- Osien välillä liikkuva data on suojattava.
- Kaksi ympäristöä suojattavana ja varmuuskopioitavana.
- Molempia osia koskeva muutos vaatii, että molemmat ovat siihen valmiita.
- Yhteys on yksi asia lisää, joka voi pettää.
Omat palvelimet
Hyödyt
Haitat
- Laitteisto maksetaan etukäteen ja uusitaan myöhemmin.
- Kaikki tietoturvatyö on sinun vastuullasi, testattuja palautuksia myöten.
- Jonkun on päivitettävä ja korjattava, myös öisin.
- Lisäkapasiteetti tarkoittaa lisää laitteistoa.
- Olet riippuvainen niistä harvoista, jotka tuntevat ympäristön.
Mitä kukin vaihtoehto maksaa?
Kustannukset
Julkinen pilvi. Aloitus maksaa vähän käyttöönoton lisäksi. Käytön aikana maksat vuokraa, joka kasvaa käytön mukana. Lähteminen maksaa siirtotyön verran. Tammikuun 12. päivästä 2027 alkaen palveluntarjoajat eivät saa periä vaihtamisesta maksuja, eivät myöskään maksuja datan siirtämisestä ulos palvelusta (egress), ja siihen asti ne saavat periä enintään omat kustannuksensa.1 Tavanomaiset palvelumaksut ja sopimuksen ennenaikaisen päättämisen maksut eivät kuulu tämän kiellon piiriin, joten lue sopimus huolellisesti.1
Omat palvelimet. Aloitus vaatii laitteiston ja tilan, jossa on sähkö ja jäähdytys, tai vuokratun räkin. Käytön aikana maksat sähköstä, tiloista, laitteiden uusimisesta ja ennen kaikkea ihmisistä. Lähteminen tarkoittaa siirtoprojektia ja laitteistoa, joka poistetaan ennenaikaisesti.
Hybridipilvi. Molemmat kustannukset, kumpikin omalta osaltaan, ja lisäksi niiden välinen yhteys.
Mitä julkaistut tapaukset kertovat. Yhdysvaltalainen ohjelmistoyritys 37signals käytti pilveen 3,2 miljoonaa USD vuonna 2022 ja maksoi samaan aikaan jo noin 60 000 USD kuukaudessa räkkitilasta kahdessa vuokratussa datakeskuksessa.5 Se siirsi sovelluksensa vuonna 2023 omalle laitteistolle, joka maksoi noin 700 000 USD, ja sen pilvilasku putosi 1,3 miljoonaan USD:iin vuonna 2024, vaikka tiedostojen tallennus oli vielä siirtämättä.6 Yritys odottaa säästävänsä viidessä vuodessa reilusti yli 10 miljoonaa USD saman tiimin voimin.6 Ajamista ohjaavia malleja kouluttava comma.ai arvioi oman datakeskuksensa maksaneen noin 5 miljoonaa USD, kun pilvessä sama olisi maksanut 25 miljoonaa USD tai enemmän.7
Molemmilla on suuri ja tasainen kuormitus. Andreessen Horowitzin vuonna 2021 siteeraamat asiantuntijat arvioivat, että suurilla ohjelmistoyrityksillä tällaisen kuormituksen kustannukset pilven ulkopuolella ovat kolmasosasta puoleen pilven kustannuksista.4 Oma lukusi riippuu siitä, kuinka tasainen ja suuri kuormitus on ja maksatko jo palkkaa ihmisille, jotka ylläpitävät palvelimia.
Kuinka vaativa kukin vaihtoehto on?
Vaativuus
Kaikkia vaihtoehtoja arvioidaan samalla asteikolla, matala, keskitaso tai korkea.
| Julkinen pilvi | Hybridipilvi | Omat palvelimet | |
|---|---|---|---|
| Ihmiset ja osaaminen | Keskitaso. Ei laitteistoa, mutta käyttöoikeuksille ja kustannuksille tarvitaan vastuuhenkilö | Korkea. Kaksi ympäristöä ja niiden välinen yhteys | Korkea. Päivitykset, varmuuskopiot, valvonta ja korjaukset |
| Aika toimintakuntoon | Matala. Vakiomuotoinen ympäristö käynnistyy nopeasti | Keskitaso. Oma osuus odottaa laitteistoa | Keskitaso. Laitteisto tulee ensin |
| Mikä voi mennä vikaan | Keskitaso. Väärä asetus paljastaa dataa, kustannukset kasvavat vähitellen | Korkea. Yhteys katkeaa, data kulkee suojaamattomana | Keskitaso. Päivitykset jäävät tekemättä, vika sattuu, kun kukaan ei päivystä |
comma.ai kertoo, että sen datakeskuksen rakensi ja sitä ylläpitää muutama insinööri ja teknikko.7
Milloin julkinen pilvi on oikea valinta?
Kun kuormitus vaihtelee sesongin tai kasvun mukaan, kun IT-henkilöstöä on vähän tai kun on päästävä alkuun nopeasti. Sähköpostiin ja toimistotyöhön vuokrattu ohjelmisto on yleensä järkevin vastaus. Andreessen Horowitz pitää pilveä itsestään selvänä valintana uudelle hankkeelle.4 Monelle pienelle yritykselle se on oikea paikka useimmille järjestelmille.
Milloin hybridipilvi on oikea valinta?
Kun järjestelmilläsi on erilaiset tarpeet. Tasainen ja raskas järjestelmä tai järjestelmä, jossa on arkaluonteista dataa, pysyy omilla palvelimillasi, ja verkkosivusto ja uudet hankkeet toimivat pilvessä. Andreessen Horowitzin mukaan jopa ne yritykset, jotka olivat päättäväisimmin lähdössä pilvestä, pitivät siellä edelleen 10:stä 30 prosenttiin tai enemmänkin työkuormistaan.4
Milloin omat palvelimet ovat oikea valinta?
Kun kuormitus on tasainen ja suuri, kun laki, valvova viranomainen tai asiakas edellyttää, että data on suoraan sinun hallinnassasi, ja kun sinulla on ihmiset tai toimittaja, joka ylläpitää palvelimia. Julkaistut säästöt syntyivät mittakaavassa, johon moni yritys ei koskaan yllä.467
Miten päätös tehdään vaihe vaiheelta?
Askel askeleelta päätökseen
- Onko kuormitus tasainen vai vaihteleva? Vaihteleva viittaa pilveen, tasainen ja suuri siihen, että omien palvelimien kustannukset kannattaa laskea.
- Onko datan pysyttävä omissa käsissäsi, vai riittääkö, että se pysyy EU:ssa? Omat kädet viittaavat omiin palvelimiin tai hybridiin, pelkkä EU usein EU:ssa sijaitsevaan pilvialueeseen.
- Onko sinulla ihmisiä, jotka ylläpitävät palvelimia, ja pystytkö pitämään heidät? Jos ei, valitse pilvi tai omat palvelimet, joita toimittaja ylläpitää.
- Mitä viisi vuotta maksaisi kummallakin tavalla, kun laitteisto, sähkö, tilat ja ihmiset asetetaan vuokraa vastaan?
- Miten lähtisit? Pilven osalta lue vaihtamista koskevat ehdot ja luettelo datasta, jonka voit ottaa mukaasi, sillä molempien on oltava sopimuksessa.1 Omien palvelimien osalta pidä varmuuskopiot ja dokumentaatio sellaisina, että toinen toimittaja pystyy käyttämään niitä.
- Suositus. Vaihteleva kuormitus tai ei IT-henkilöstöä, julkinen pilvi. Tasainen ja raskas kuormitus, tiukat säännöt ja IT-tiimi, omat palvelimet. Vastaukset vaihtelevat, hybridi, järjestelmä kerrallaan.
Mihin on vastattava ennen päätöstä?
Ennen kuin päätät
- Mitä järjestelmiä käytämme, ja kuinka raskas ja tasainen kunkin kuormitus on?
- Mikä data on henkilötietoa, luottamuksellista tai asiakassopimuksen sitomaa?
- Koskeeko NIS2 meitä, ja mitä se edellyttää toimittajiltamme?9
- Kuka ylläpitää järjestelmiämme nyt, ja mitä sopimukset sanovat irtautumisesta?
- Kuinka paljon dataa voimme menettää, ja kuinka kauan kukin järjestelmä saa olla poissa käytöstä?
- Mikä on kunkin järjestelmän irtautumissuunnitelma, ja ovatko varmuuskopiot omissa käsissämme?
Missä yritykset tavallisesti erehtyvät?
- Järjestelmä siirretään pilveen sellaisenaan, ja se tulee kalliimmaksi.
- Palvelimia pidetään, mutta kukaan ei päivitä niitä.
- Pilvilaskua verrataan pelkkään laitteistoon, ja ihmiset, sähkö ja tilat unohtuvat.
- Rakennetaan yhden tarjoajan omien palvelujen varaan ilman suunnitelmaa irtautumisesta. Palveluntarjoajien on kerrottava, milloin vaihtaminen olisi erittäin monimutkaista tai kallista.1
- Tehdään yksi päätös kaikille järjestelmille.
Mitä tämä tarkoittaa yritykselle Euroopassa
Datasäädöstä on sovellettu 12. syyskuuta 2025 alkaen, ja sen mukaan pilvipalvelujen asiakkaat voivat siirtyä toiselle palveluntarjoajalle tai omille palvelimilleen enintään kahden kuukauden irtisanomisajalla ja tavallisesti 30 päivän siirtymäajalla.110 Vaihtomaksut poistuvat 12. tammikuuta 2027.1 Palvelut, jotka on rakennettu yhdelle asiakkaalle ja joita ei tarjota laajasti, voivat edelleen periä maksuja.1 Komissio ehdotti marraskuussa 2025 lisää poikkeuksia pienille ja keskisuurille palveluntarjoajille sekä räätälöidyille palveluille, joiden sopimukset on tehty ennen syyskuuta 2025, ja tätä kirjoitettaessa ehdotus oli edelleen vain ehdotus.1112 EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) sallii henkilötietojen siirron ETA:n ulkopuolelle vain asetuksen siirtosääntöjen mukaisesti.8 NIS2-direktiivi edellyttää, että sen piiriin kuuluvat yritykset hallitsevat toimittajiensa tietoturvaa ja suunnittelevat varmuuskopioinnin ja palautumisen.9
Suomessa
NIS2-direktiivi toimii kunkin maan oman lain kautta, ja tuo laki määrää velvoitteet toimittajien suhteen ja nimeää valvovan viranomaisen.9 Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön kyberturvallisuuslailla (124/2025), joka tuli voimaan 8. huhtikuuta 2025.13
Toimittajat. Lain piiriin kuuluvan toimijan kyberturvallisuuden riskienhallinnan on katettava myös toimitusketjun turvallisuus.13 Lain 9 §:n 2 momentin 4 kohta nimeää erikseen toimitusketjun välittömien toimittajien tuotteiden ja palveluntarjoajien palvelujen yleisen laadun ja häiriönsietokyvyn, niihin sisällytetyt hallintatoimenpiteet sekä välittömien toimittajien ja palveluntarjoajien kyberturvallisuuskäytännöt.13 Oma tulkintamme on, että tähän kuuluvat myös pilvipalvelun tarjoaja ja yritys, joka ylläpitää palvelimiasi, joten lain piiriin kuuluva yritys punnitsee valintaa tehdessään myös sitä, kuka ympäristöä hoitaa ja kuinka hyvin.
Viranomaiset. Valvonta on jaettu toimialoittain lain 26 §:n mukaisesti, ja Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin Kyberturvallisuuskeskus toimii keskitettynä yhteyspisteenä.13
Kuinka moni yritys käyttää pilveä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 pilvipalveluja käytti 79 % suomalaisista yrityksistä, joissa on vähintään kymmenen työntekijää.14 Luku kattaa kaikki pilvipalveluja käyttäneet yritykset, joten se ei ole sama mittari kuin edellä mainittu EU:n luku pilvipalveluista maksaneista yrityksistä.143
Tiedot vastaavat Finlexin ajantasaista lakitekstiä syyskuulta 2026.13 Lisätietoja antaa Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.
Seuraava askel
Jos siitä on apua, katsomme mielellämme järjestelmäsi kanssasi tapaamisessa ja mietimme, missä kukin niistä toimisi parhaiten ja millä kustannuksilla viiden vuoden aikana. Rakennamme räätälöityjä yritysjärjestelmiä ja sovelluksia pilveen, hybridipilveen tai omaan datakeskukseesi, joten vastaus määräytyy järjestelmiesi mukaan.
Lähteet
- 1. Regulation (EU) 2023/2854 (Data Act), Articles 2, 23, 25, 28 to 31, 34 and 50, Official Journal of the EU. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 2. NIST, Special Publication 800-145, The NIST Definition of Cloud Computing, September 2011. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 3. Eurostat, Cloud computing, statistics on the use by enterprises, 2025 data. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 4. Andreessen Horowitz, Sarah Wang and Martin Casado, The Cost of Cloud, a Trillion Dollar Paradox, 27 May 2021. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 5. 37signals, David Heinemeier Hansson, We stand to save $7m over five years from our cloud exit, 21 February 2023. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 6. 37signals, David Heinemeier Hansson, Our cloud-exit savings will now top ten million over five years, 17 October 2024. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 7. comma.ai, Harald Schäfer, Owning a $5M data center, 3 February 2026. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 8. Regulation (EU) 2016/679 (GDPR), Articles 44 and 45, Official Journal of the EU. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 9. Directive (EU) 2022/2555 (NIS2), Articles 21 and 41, Official Journal of the EU. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 10. European Commission, Data Act explained. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 11. European Commission, Digital package, general questions. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 12. European Commission, Simpler digital rules to help EU businesses grow, 19 November 2025. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 13. Kyberturvallisuuslaki 124/2025, Finlex, consolidated 4 September 2026, 9 and 26 §. Luettu 17. marraskuuta 2026
- 14. Tilastokeskus, StatFin table 14yc, use of information technology in enterprises 2021 to 2025, updated 1 July 2026. Luettu 17. marraskuuta 2026
Muutoshistoria
- Julkaistu.