Siirry sisältöön
Disruptive Lab

Opas EU-sääntely

Pääseekö vieras valtio dataasi EU:ssa?

Datan sijaintia tärkeämpää on se, kenen määräysvallassa data on, ja tietosuoja-asetus ja datasäädös kertovat, mitä palveluntarjoajalta kysyä ja mitä sopimukseen kirjata.

Julkaistu
Päivitetty
Lukuaika
6 min lukuaika
Vastaava toimittaja
David Lahuta

Lyhyesti

Eurooppalainen datakeskus ei yksinään ratkaise, kenet voidaan määrätä luovuttamaan datasi. Yhdysvaltain lain mukaan viestintä- tai pilvipalvelujen tarjoajalle annettu määräys koskee dataa, joka on sen hallussa, säilytyksessä tai määräysvallassa, riippumatta siitä, missä data on tallennettuna.3 EU:n oikeus vastaa tähän omalta puoleltaan. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) tunnustaa EU:n ulkopuolisen maan tuomioistuimen tai viranomaisen päätöksen, jossa vaaditaan luovuttamaan henkilötietoja, vain jos päätös perustuu kansainväliseen sopimukseen, kuten keskinäiseen oikeusapusopimukseen.2 Datasäädös ulottaa 12. syyskuuta 2025 alkaen saman suojan muuhun dataan, jota pilvipalvelujen tarjoajat säilyttävät EU:ssa.5 Näin data on oikeudellisesti suojattu, mutta käytännössä palveluntarjoaja voi silti joutua kahden eri oikeusjärjestyksen väliin.4 Siksi kannattaa selvittää kolme asiaa, eli kenen määräysvallassa datasi on, minkä maan lain alaisena ja mitä sopimuksessa sanotaan siitä, mitä tapahtuu, kun määräys tulee.

Mitä Ranska päätti ja miksi?

Ranskan hallitus ilmoitti 26. tammikuuta 2026, että Visio, ministeriöiden yhteisen digitaaliviraston DINUMin kehittämä kokoustyökalu, otetaan käyttöön koko valtionhallinnossa vuoteen 2027 mennessä.1 Siitä on määrä tulla valtionhallinnon koko henkilöstön yhteinen ja ainoa videokokoustyökalu.1

Hallitus kertoi perustelunsa omassa tiedotteessaan. Tavoitteena on luopua Euroopan ulkopuolelta tulevista ratkaisuista ja pitää julkisen sektorin sähköinen viestintä turvallisena ja luottamuksellisena.1 Hallituksen mukaan kirjava joukko erilaisia kokoustyökaluja heikentää tietoturvaa, luo strategista riippuvuutta ulkopuolisesta infrastruktuurista ja lisää kustannuksia.1 Visio toimii sellaisen palveluntarjoajan palvelimilla, jolla on SecNumCloud, Ranskan kansallisen kyberturvallisuusviraston ANSSIn myöntämä tietoturvamerkintä.1 Asiasta vastaava ministeri sanoi, ettei valtio voi ottaa sitä riskiä, että sen tieteellinen tiedonvaihto, arkaluonteinen data ja strategiset innovaatiot altistuvat Euroopan ulkopuolisille toimijoille.1

Kyse on yhden valtion päätöksestä, joka koskee ainoastaan sen omia palveluja. Yrityksille se ei aseta mitään sääntöä eikä velvoitetta. Valtion tasolla se kuitenkin esittää täsmälleen saman kysymyksen, jota moni toimitusjohtaja pohtii oman yrityksensä järjestelmien kohdalla.

Pitääkö palvelin Euroopassa vieraan valtion loitolla?

Ei yksinään. Se, missä maassa palvelimet fyysisesti sijaitsevat, on yksi kysymys. Se, kenen määräysvallassa data on ja minkä maan lain alainen tuo yritys on, on kokonaan toinen kysymys.

CLOUD Act, Yhdysvaltain maaliskuussa 2018 säätämä laki, lisäsi Yhdysvaltain lakikokoelmaan (United States Code) lyhyen pykälän. Sen mukaan sähköisten viestintäpalvelujen tai etälaskentapalvelujen (remote computing service) tarjoajan on täytettävä Yhdysvaltain lain mukaiset velvollisuutensa säilyttää, varmuuskopioida tai luovuttaa asiakkaan viestit ja tallenteet, jotka ovat sen hallussa, säilytyksessä tai määräysvallassa, ”riippumatta siitä, sijaitsevatko ne” Yhdysvalloissa vai niiden ulkopuolella.3

Euroopan tietosuojaneuvosto ja Euroopan tietosuojavaltuutettu arvioivat tämän lain vaikutukset vuonna 2019 Euroopan parlamentin pyynnöstä. Niiden tulkinnan mukaan laki antaa Yhdysvaltain viranomaisille oikeuden vaatia ulkomaille tallennettua dataa palveluntarjoajalta, joka kuuluu Yhdysvaltain lainkäyttövallan piiriin.4 Ne totesivat myös, että lailla on rajansa. Laki koskee kohdennettuja pyyntöjä yksittäisissä rikostutkinnoissa menettelyllisin takein, eikä se oikeuta järjestelmälliseen tai laajamittaiseen tiedonkeruuseen.4

Kaksi tärkeää kysymystä ne kuitenkin jättivät avoimiksi. Koskeeko laki myös EU:n yrityksiä, joilla on jonkinlainen läsnäolo Yhdysvalloissa? Ja miten ”määräysvalta” tulkitaan yhdysvaltalaisten yritysten EU:ssa toimivien tytäryhtiöiden kohdalla?4 Juuri näiden kysymysten vuoksi ostajan kannattaa kysyä palveluntarjoajan omistajasta eikä pelkästään sen osoitteesta tai datakeskuksen sijainnista.

Missä datasi sijaitsee ja kuka sitä hallinnoi ja ylläpitää Mitä EU:n ulkopuolinen määräys voi tehdä, lähteiden tulkintamme mukaan
Omat palvelimesi, joita hoitaa oma henkilöstösi Määräys osoitettaisiin sinulle EU:ssa toimivana yrityksenä, ja EU:ssa se tunnustetaan vain kansainvälisen sopimuksen perusteella2
EU:hun sijoittautunut palveluntarjoaja, jolla ei ole emoyhtiötä eikä toimintaa EU:n ulkopuolella Tilanne on käytännössä sama kuin edellä, sillä palveluntarjoaja on EU:n oikeuden alainen25
Yhdysvaltain lainkäyttövallan alaisen palveluntarjoajan eurooppalainen datakeskus Palveluntarjoajalle voidaan antaa määräys suoraan, missä tahansa data on tallennettuna3; EU:n oikeus ei tunnusta määräystä ilman sopimusta, joten palveluntarjoaja joutuu kahden oikeusjärjestyksen ristiriitaan4
EU:n palveluntarjoaja, jolla on toimipiste tai emoyhtiö Yhdysvalloissa Eurooppalaisten tietosuojaviranomaisten mukaan tämä on avoin kysymys4

Mitä tietosuoja-asetus sanoo?

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, jota tehdään EU:ssa sijaitsevan toimipaikan toiminnan yhteydessä, riippumatta siitä, tapahtuuko itse käsittely EU:ssa vai ei.2

Ulkomailta tulevia määräyksiä koskee asetuksen 48 artikla, joka on tässä asiassa keskeinen sääntö. EU:n ulkopuolisen maan tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen päätös, jossa rekisterinpitäjältä tai henkilötietojen käsittelijältä vaaditaan henkilötietojen siirtämistä tai luovuttamista, voidaan tunnustaa tai saattaa täytäntöönpanokelpoiseksi vain, jos se perustuu kyseisen maan ja EU:n tai jäsenvaltion väliseen voimassa olevaan kansainväliseen sopimukseen, kuten keskinäiseen oikeusapusopimukseen.2 Asetuksen johdanto-osassa todetaan lisäksi, että tällaisten ulkomaisten lakien soveltaminen niiden oman alueen ulkopuolella voi olla kansainvälisen oikeuden vastaista.2

Eurooppalaiset tietosuojaviranomaiset tekivät tästä käytännön johtopäätöksen. Ulkomaisen viranomaisen pyyntö ei sellaisenaan ole oikeudellinen peruste henkilötietojen siirrolle EU:n ulkopuolelle.4 Jos keskinäinen oikeusapusopimus on olemassa, EU:n yritysten tulisi yleensä kieltäytyä suorista pyynnöistä ja ohjata viranomainen käyttämään sopimusta.4 EU:n ja Yhdysvaltain välillä tällainen sopimus on ollut voimassa 1. helmikuuta 2010 alkaen.4 Viranomaisten johtopäätös oli, että ellei CLOUD Actin nojalla annettua määräystä tunnusteta kansainvälisen sopimuksen kautta, siirron lainmukaisuutta ei voida osoittaa, lukuun ottamatta poikkeuksellisia tapauksia, joissa on kyse henkilön elintärkeistä eduista.4

Virhe voi tulla yritykselle kalliiksi, ja riski on todellinen. Henkilötietojen siirrosta, joka rikkoo tietosuoja-asetuksen siirtoja koskevia sääntöjä, voidaan määrätä hallinnollinen sakko, joka on enintään 20 miljoonaa euroa tai 4 % maailmanlaajuisesta vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi määrä on suurempi.2 Juuri tällaisen pattitilanteen eurooppalaiset tietosuojaviranomaiset kuvasivat arviossaan. Palveluntarjoaja, joka noudattaa ulkomaista määräystä, voi rikkoa EU:n oikeutta, ja palveluntarjoaja, joka kieltäytyy, voi joutua seuraamuksiin Yhdysvaltain lain nojalla.4

Mitä datasäädös lisää muuhun kuin henkilötietoihin?

Tietosuoja-asetus koskee vain henkilötietoja. Suuri osa siitä, mitä yrityksellä on hallussaan, ei kuitenkaan ole henkilötietoja, esimerkiksi hinnat, suunnitelmat, tuotantodata ja yritysten väliset sopimukset. Tällaista dataa varten EU:ssa on datasäädös, jota on sovellettu 12. syyskuuta 2025 alkaen.5

Datasäädöksen sääntö, joka koskee ulkomaisten viranomaisten pääsyä dataan, velvoittaa datankäsittelypalvelujen tarjoajia. Asetus määrittelee nämä palveluiksi, jotka antavat tarveperusteisen verkkoyhteyden jaettuun joukkoon tietoteknisiä resursseja, eli käytännössä ne ovat pilvi- ja reunapalveluja.56 Säädöksen 32 artikla vaatii näiltä palveluntarjoajilta neljää asiaa.

  1. Pääsyn estäminen. Niiden on toteutettava kaikki riittävät tekniset, organisatoriset ja oikeudelliset toimenpiteet, sopimukset mukaan lukien, estääkseen kolmannen maan viranomaisten pääsyn EU:ssa olevaan muuhun dataan kuin henkilötietoihin, jos pääsy olisi ristiriidassa EU:n oikeuden tai kansallisen lainsäädännön kanssa.5
  2. Vain sopimus kelpaa. Ulkomaisen tuomioistuimen tai viranomaisen päätös luovuttaa tällaista dataa tunnustetaan vain, jos se perustuu kansainväliseen sopimukseen.5
  3. Ilman sopimusta vain tietyin edellytyksin. Vieraan maan oikeusjärjestyksen on edellytettävä perusteltua, oikeasuhteista ja yksilöityä määräystä, ja tuon maan tuomioistuimen on tutkittava palveluntarjoajan vastalause ja voitava ottaa huomioon EU:n oikeudella suojatut edut.5 Silloinkin palveluntarjoaja saa luovuttaa vain pyynnön kannalta välttämättömän vähimmäismäärän dataa.5
  4. Ilmoitus asiakkaalle. Palveluntarjoajan on ilmoitettava asiakkaalle pyynnöstä ennen sen noudattamista, paitsi jos pyyntö palvelee lainvalvontaa, ja tämäkin poikkeus on voimassa vain niin kauan kuin se on tarpeen.5

Säädöksen 28 artikla lisää tähän vielä avoimuutta. Jokaisen palveluntarjoajan on julkaistava verkkosivustollaan, minkä lainkäyttöalueen alainen kunkin sen palvelun infrastruktuuri on, sekä yleiskuvaus toimenpiteistään kolmannen maan viranomaisten pääsyä vastaan, ja sen sopimuksissa on viitattava tähän sivuun.5 Euroopan komissio tiivistää säännön tarkoituksen selkeästi ja yksinkertaisesti. EU:ssa tallennettu muu data kuin henkilötiedot on suojattu ulkomaisten hallitusten laittomilta pääsypyynnöiltä.6

Mitä palveluntarjoajalta kannattaa kysyä ja mitä sopimukseen kirjata?

Suurimman osan näistä asioista voit selvittää ja sopia palveluntarjoajiesi kanssa kirjallisesti. Seuraavat kysymykset kattavat olennaisen.

  • Mikä yritys hallinnoi dataamme, ja minkä maan lakia sovelletaan siihen ja sen emoyhtiöön?
  • Missä datamme, varmuuskopiomme ja lokitietomme on tallennettu, ja mistä tukihenkilöstö pääsee niihin käsiksi?
  • Onko palveluntarjoaja julkaissut kunkin palvelunsa lainkäyttöalueen ja toimenpiteensä ulkomaista pääsyä vastaan, kuten datasäädös edellyttää, ja viittaako sopimus tähän sivuun?5
  • Sanotaanko henkilötietojen käsittelysopimuksessa, että tietoja käsitellään vain dokumentoitujen ohjeidemme mukaisesti, myös siirtojen osalta, paitsi jos EU:n oikeus tai kansallinen lainsäädäntö muuta vaatii, ja että palveluntarjoaja silloin kertoo siitä meille ennen käsittelyä, ellei kyseinen laki sitä kiellä?2
  • Mitä sopimuksen mukaan tapahtuu, kun ulkomainen viranomainen pyytää dataamme? Ensin ilmoitus meille, viittaus kansainväliseen sopimukseen, vastalause silloin, kun laki sen sallii, ja vain välttämätön vähimmäismäärä dataa.45
  • Kuka hallitsee salatun datamme salausavaimia, palveluntarjoaja vai me itse?
  • Mikä datastamme on niin arkaluonteista, että sen paikka on palveluntarjoajalla, joka on vain EU:n oikeuden alainen, tai omilla palvelimillamme?

Mitä tämä tarkoittaa järjestelmillesi?

Kaikkia järjestelmiä ei suinkaan tarvitse siirtää muualle. Aloita lyhyellä kartoituksella siitä, mitä dataa yritykselläsi on, ja jaa se karkeasti kolmeen ryhmään. Asiakkaiden ja henkilöstön henkilötiedot. Data, joka kilpailijan käsissä vahingoittaisi sinua, kuten hinnat, suunnitelmat ja sopimusehdot. Ja kaikki muu data. Juuri kaksi ensimmäistä ryhmää ratkaisevat, missä järjestelmiesi pitäisi toimia ja mikä palveluntarjoaja sopii niille.

Katso sen jälkeen, miten pääset tarvittaessa pois nykyiseltä palveluntarjoajaltasi. Datasäädös auttaa tässäkin, sillä 12. tammikuuta 2027 alkaen pilvipalvelujen tarjoajat eivät enää saa periä asiakkailta maksuja palveluntarjoajan vaihtamisesta.5 Järjestelmä, jonka datan voit viedä ulos kokonaisuudessaan ja joka voi toimia julkisessa pilvessä, hybridipilvessä tai omassa datakeskuksessasi, pitää tämän valinnan avoimena myös tulevaisuudessa. Silloin se, minkä maan lain alaisuuteen datasi kuuluu, voi olla oma päätöksesi eikä jonkun muun puolestasi tekemä.

Seuraava askel

Jos siitä olisi apua, voimme tavata lyhyesti ja kartoittaa yhdessä, missä datasi nyt on, mitkä palveluntarjoajat sitä käsittelevät ja kenet voitaisiin määrätä luovuttamaan se. Jos jokin järjestelmä olisi paremmassa paikassa muualla, voimme katsoa myös, miten räätälöidyt yritysjärjestelmät ja sovellukset voivat toimia pilvessä, hybridipilvessä tai omassa datakeskuksessasi. Mitä teet sen jälkeen, on täysin sinun oma päätöksesi.

Räätälöidyt yritysjärjestelmät ja sovellukset

Lähteet

  1. 1. DINUM, French interministerial digital directorate, Souveraineté numérique, l'État généralise Visio, sa solution de visioconférence sécurisée et souveraine à destination des agents publics, press release, 26 January 2026. Luettu 17. marraskuuta 2026
  2. 2. EUR-Lex, Regulation (EU) 2016/679, General Data Protection Regulation, Official Journal L 119, 4 May 2016. Luettu 17. marraskuuta 2026
  3. 3. United States Code, Title 18, Section 2713, Required preservation and disclosure of communications and records (added by the CLOUD Act, 23 March 2018), U.S. Government Publishing Office. Luettu 17. marraskuuta 2026
  4. 4. European Data Protection Board and European Data Protection Supervisor, joint response to the LIBE Committee on the impact of the US CLOUD Act, with its annex, 10 July 2019. Luettu 17. marraskuuta 2026
  5. 5. EUR-Lex, Regulation (EU) 2023/2854 on harmonised rules on fair access to and use of data (Data Act), Official Journal L, 22 December 2023. Luettu 17. marraskuuta 2026
  6. 6. European Commission, Data Act explained. Luettu 17. marraskuuta 2026

Muutoshistoria

  1. Julkaistu.

Puhutaan projektistasi

Jätä yhteystietosi, niin palaamme asiaan ja ehdotamme ajankohtaa. Maksutta ja sitoumuksetta.

Maatunnuksen kanssa, esimerkiksi +358.

Käytämme tietojasi vain vastataksemme sinulle. Tietosuojaseloste

Google reCAPTCHA suojaa lomaketta automaattisilta lähettäjiltä. Googlen tietosuojakäytäntö (avautuu uuteen ikkunaan) Googlen käyttöehdot (avautuu uuteen ikkunaan)

Tai ota meihin yhteyttä suoraan

Kirjoita meille office@disruptivelab.dev
Soita meille +420 777 702 032

Ensisijainen viestintäkielemme on englanti.

Kaikki yhteystiedot ja osoitteet